Jonkun tuntemattoman sankarin kirjoittama juttu Keravasta
Kerava, nykyään n. 30 000 asukkaan viriili ja vauras kaupunki, syntyi jo 500 000 vuotta sitten,kun korealaista alkuperää olleet metsästäjäheimot perustivat ensimmäiset siirtokuntansa nykyisen Keravanjoen varsille Lahdentien länsipuolelle. Heimoja houkuttelivat hyvät liikenneyhteydet sekä alhainen veroäyri. Kerava oli jo tuolloin myös tunnettu hyvistä talviurheilumahdollisuuksistaan, mikä osaltaan edisti sen suosiota erilaisten paimentolaisjoukkioiden keskuudessa. Alkukantainen asutus jatkui Keravalla aina jääkauteen saakka, jolloin Keravan jurttikylä osoittautui harvinaisen edistykselliseksi teknisen osaamisensa suhteen: keravalaiset olivat jo ehättäneet ennen vuotta 10 000 eKr kehittää maailman ensimmäisen kaukolämpöjärjestelmän, jonka myötävaikutuksella tämä tuolloin vielä merkityksetön kyläpahanen selvisi satoja vuosia kaksi kilometriä paksun jääkerroksen alla.
Jään sulettua alkoi Keravan räjähdysmäinen kasvu. Räyhäkkä maatalouspolitiikka oli toisinaan jopa kivulias koettelemus ympäröiville pitäjille ja kunnille, kuten Turulle, Oululle ja Novgorodille. Keravasta muodostui pikku hiljaa merkkitekijä koko Skandinavian sivistymisessä. Mm. Lalli oli kerran vähällä käydä Keravan puolella kalassa, mitä voidaan pitää eräänä Suomen historian käännekohdista.
1300-luvulle saavuttaessa Kerava oli jo maailman ensimmäinen siirtomaavalta. Rannikko-Suomi oli alistettu Keravan kalataloudelle, ja Lapin porovarannot oli valjastettu Keravalle vastikään perustetun Joulupukin viran mukana siirtyviksi työsuhde-eläimiksi (edistysaskel tämäkin). Lisäksi oli panostettu runsaasti innovaatiotoi- mintaan, mm. savuttoman saunan kehittämiseen sekä ydinenergian tutkimukseen. Koska ydinvoiman tiedettiin sisältävän runsaasti riskejä, ei Keravalle kuitenkaan rakennettu voimalaa edes koemielessä, ja atomien halkominen ja mahdollinen fuusioreaktion kokeilu päätettiin siirtää jonnekin siirtomaa-alueista. Vahvimpana sijoitus- vaihtoehtona oli tällöin Loviisa-niminen pienviljelystila Keravanpoukaman (nyk. Suomenlahti) rannalla.
1300-luvusta muodostui kuitenkin kriittinen piste Keravan ulkopoliittisen aseman kehitykselle. Koska Ruotsi oli tuolloin halukas saamaan osansa Keravan menestyksestä ja uhraamaan myös omia voimavarojaan edistykselle, päätettiin Keravalla, että yhdistyminen olisi voittoisa ratkaisu. Näin tapahtuikin, joskin tuloksena syntynyttä suurvaltaa usein virheellisesti kutsutaan Ruotsi-Suomeksi. Myös pidetään yhdysvaltion todellisena hallinneena osapuolena Ruotsin kuninkaita, vaikkakin todellisuudessa kyseessä oli maailman ensimmäinen tunnettu ns. harhautus, jonka tarkoituksena oli suojella todellisia vallanpitäjiä (jotka siis tietysti olivat keravalaisen Kolli -suvun edustajia). Operaatio oli tarpeen, tästä osoituksena mm. "kuningas" Kaarle XII:n väkivaltainen kuolema, joka siis säästi todellisen hallitsijan, keisari Rane I :n hengen.
Rane III:n serkku Napoleon Bonaparte (vaihtoi nimeään päästyään Rotary-vaihto-oppilaaksi Ranskaan 1780) oli keravalaisen keisarisuvun musta lammas. Hänen vuokseen Rane III joutui muuttamaan suunnitelmiaan ulkopolitiikan kehittämisestä ja uuden puolustusliiton perustamisesta (NATO). Näiden sijaan Keravan oli jätettävä Ruotsi oman onnensa nojaan ja otettava Venäjä hallintaansa v. 1809. Kerava ja Venäjä eivät kuitenkaan tulleet toimeen, pääasiassa venäläisten heikon yhteistyökyvyn takia, ja niinpä Kerava päätti vapauttaa itsensä itäisestä provinssistaan joulukuussa 1917. Jälleen salaussyistä käytti Kerava itsestään peitenimeä Suomi.
Nyt Kerava joutui kuitenkin muiden, katkerien suurvaltojen salaliittojen uhriksi. Keravalta katosivat niin ydinfyysikot, lentokonesuunnittelijat kuin autoinsinööritkin, potentiaalisista valtiomiehistä puhumattakaan. Näiden nimiä muuteltiin, jotta Keravan salainen palvelu ei saisi heitä pelastetuksi takaisin. Myöhemmin on saatu selville ainakin Franklin D. Rooseveltin (Rauli Ruusupelto), Robert Oppenheimerin (Roope Avonheimo) sekä Leonid Brezhnevin (Leo Resunen) joutuneen kidnapatuiksi ja ulkomaille muilutetuiksi surullisenkuuluisaksi tulleella Savion asemalla näinä kauhun vuosina.
Koska Kerava oli näin joutunut ilman omaa syytään luopumaan mahdollisuuksistaan pysytellä maailman sivistyksen kehityksen terävimmässä kärjessä, katsoi keisari Rane XII parhaaksi siirtää vallan tasavallan presidentille, joka siis tähän asti oli ollut ns. paraativirka. Myös nukketeatterina aiemmin toiminut eduskunta sai nyt joitakin oikeuksia.
Vuosikymmenet Kollin suku eli matalalla profiililla Keravan, nyttemmin vain kaupunkina tunnetun, läheisyydessä. Suvun viimeinen edustaja, Rane XVIII Kolli kuoli sukupuuttoon v. 1977. Näin päättyi eräs aikakausi maailmanhistoriassa. Hautajaisiin osallistui 0 ihmistä, sillä Rane XVIII hautasi itse itsensä lumivyöryyn Keinukallio-vuorella.
Vuonna 1996 Kerava kantaa yhä muistoja menneestä loistostaan. Glamour ja nostalgia ovat esillä katukuvassa, ja väestö on selkeästi ylpeä kotipaikastaan. Nuoriso ei edes viikonloppuisin suostu jättämään keskustan toria ja rautatieasemaa, vaan palvoo niitä yömyöhään ainutlaatuisen rituaalin muodossa: erilaisin ajoneuvoin ajetaan n. 600 metrin pituista kahdeksikkoa, joka käsittää sekä torin että asemanseudun. Samalla soitetaan rytmikästä musiikkia, joka saa aikaan psykoosia muistuttavan tilan. Kaduilla jalkaisin liikkuvat muistelijat ovat suorastaan juopuneita kotipaikkarakkaudesta,
ja usein palvonta saa jopa väkivaltaisia piirteitä, kun tunteet riistäytyvät hallinnasta. Vanhempi väki suosii erilaisia sisätiloihin rakennettuja palvontapaikkoja, kuten TinaTuoppi ja Olutparoni.
Myös kansallisella tasolla on alettu tunnustaa Keravan kiistaton merkitys historian muotoutumisessa. Vuonna 1994 ensi-iltansa saanut television kulttuuriohjelma "Vintiöt" oli tässä suhteessa edistysaskel. Erillisessä Keravaa kuvaavassa episodissa tuotiin esille Keravan ammoisilta korealaisilta perustajilta periytynyt itämainen taistelutaito (potkiminen ja aggressiivisuus) sekä Kollin suvun Rane-keisareiden kiistaton ylivertaisuus maailman- politiikan hallitsijoina. Pääosaa näyttelivät tietysti keravalaiset, kotimaataan Keravaa arvostavat salskeat nuoret miehet.
Tänäkään päivänä Kerava ei suostu alistumaan muiden poljettavaksi. Keravalaiset pitävät yhä hallussaan suurta osaa Helsingin työpaikoista, ja Keravalla
on edelleen mahdollisuus rajoittaa muun valtakunnan liikennettä mm. sulkemalla päärata tai tärkeitä ajoneuvoliikenneväyliä, tai tukkimalla eräs Helsinki-Vantaan lentokentän päälähestymisreiteistä korottamalla Keinukallion vuorta vain 900 metrillä. Nämä voimakeino-optiot antavat Keravan sanalle painoarvoa kansallisessa politiikassa, ja näin ollen myös nykyisen Suomen ulkopolitiikassa. Perustajiensa sanoin Kerava on "Dong hii wat uu" (suom. Paikka, jossa pannaan olutta vehreän auringon alla). Tällaisena se haluaa myös pysyä.
Home | File | Kuvia | Reissut | Kirpputori |